Ovttaveardásašvuohta ja vealaheapmi bargoeallimis

Juohkehaččas lea vuoigatvuohta ovttaveardásaš meannudeapmái bargoeallimis. Vealaheapmi bargoeallimis ráddje olbmuid vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid oassálastit bargoeallimii, ja lea vahátlaš maiddái go váldá vuhtii oppa min servodaga oktiigullevašvuođa ja beaktilvuođa.

Ovttaveardásašvuođaáittardeaddjis lea bargoeallimis ovttaveardásašvuođa ovddideaddji rolla. Áittardeaddji ii doaibmaválddi váiluma geažil sáhte váldit gieđahallamii bargoeallima ovttaskas vealahandáhpáhusaid. Áittardeaddji ovddida bargoeallima ovttaveardásašvuođa earet eará veahkehemiin eiseválddiid ja priváhta bargoaddiid ovddidandoaibmabijuid plánemis ja addimiin ávžžuhusaid. Bargoeallima ovttaskas vealahandiliin ovttaveardásašvuođalága čuovvuma bearráigehččet guovlluhálddahusvirgedoaimmahaga bargosuodjalanvirgeoapmahaččat.  Bargosuodjalanvirgeoapmahačča bargun lea maid bearráigeahččat bargoaddiid geatnegasvuođa ovddidit ovttaveardásašvuođa. 

Maid oaivvilda vealaheapmi bargoeallimis?

Bargovealaheapmi oaivvilda vealaheami bargoeallimis, bargguohcamis, bargui válddedettiin, dahje bargogaskavuođa loahpahettiin. Bargovealaheapmi sáhttá dáhpáhuvvat máŋggaláhkai, ovdamearkka dihte:

• olmmoš ii bovdejuvvo bargojearahallamii, dasgo su namma spiehkasta mihtilmas suopmelaš namas 
• unnitlohkui gullevaš olmmoš vásiha heađušteami áššehasain dahje bargoskihpáriin
• doaibmahehttejuvvon bargi dárbbašan govttolaš vuogáiduhttimat eai ollašuhtto. 

Vealahandiliin bargoohcci dahje bargi čehppodaga meroštit gelbbolašvuođa ja hárjánumi sadjái ovdagáttut.

Bargoaddis lea ovddasvástádus vealatkeahtesvuođas bargobáikkis ja rekryteremis

Bargoaddin don vástidat das, ahte bargoohcci ii vealahuvvo rekryteremis, ja ahte olmmoš, gii lea juo bargogaskavuođas, ii vealahuvvo bargogaskavuođa áigge dahje dan maŋŋá. Ovttaveardásašvuođaláhkaásaheami lassin bargoaddi galgá leat diđolaš maiddái eará bargoeallima muddejeaddji láhkaásaheamis, mas sáhttá leat mearkkašupmi maid ovttaveardásašvuođaprinsihpa čuovvuma dáfus. Sáhtát oahpásmuvvat láhkaásaheapmái lasi dáppe: https://yhdenvertaisuus.fi/lainsaadanto ja https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/yhdenvertaisuus

Ovttaveardásašvuođaláhka gieldá vealaheaddji bargobáikealmmuhallama. Dainna oaivvilduvvo, ahte bargobáikealmmuhusas ii oaččo ovdanbuktit vuođuhis gáibádusaid, mat laktásit ovdamearkka dihte ahkái dahje olbmo eará iešvuođaide, mat ovttaveardásašvuođalágas máinnašuvvojit. Vealaheapmi lea gildojuvvon maiddái válljenproseassas, sihke bálkái ja eará ovdduide guoski áššiin. 

Vealaheapmi ii maiddái oaččo dáhpáhuvvat bargogaskavuođa áigge, ovdamearkka dihte nu, ahte barggut dahje skuvlenvejolašvuođat eai juhkkojuvvo ovttaveardásaš prinsihpaid mielde. Bargoaddi berre maid váldit vuhtii doaibmahehttejuvvon bargoohcciid ja bargiid dárbbuid nu, ahte vuogáiduhttá bargobirrasa. Dasa lassin bargoaddis lea geatnegasvuohta váldit ovdan bargosajis dáhpáhuvvi heađušteami. 

Bargoaddis lea geatnegasvuohta ovddidit ovttaveardásašvuođa. Jos bargoaddis lea jeavddalaččat bálvalusas uhcimustá 30 olbmo, bargoaddi lea geatnegahtton dahkat ovttaveardásašvuođaplána. 

Duođalaš ovttaveardásašvuođa lasiheami dihte ja vealaheamis čuovvu hehttehusaid eastadeami dihte barguiváldimis sáhttá adnit ávkin positiiva sierrameannudeami. Dat berre leat plánavuloš, das galgá mearridit ovddalgihtii ja dan galgá olggosbuktit juo bargobáikealmmuhusas. 

Earálágan meannudeapmi bargoeallimis sáhttá leat lobálaš dihto eavttuiguin

Olbmuiguin earálágan meannudeapmi barggus ja barguiváldimis lea lobálaš dihto eavttuiguin. Dákkár dilis earálágan meannudeapmi galgá vuođđuduvvat bargguid láhkái ja daid čađaheapmái laktáseaddji duođalaš ja mearrideaddji gáibádusaide. Lassin earálágan meannudeapmi galgá leat rivttes gaskavuođas ášši ektui. Dihto diliin olbmo persovnnalaš iešvuođa sáhttá nappo geavahit kriteran ovdamearkka dihte barguiváldimii.

• Ovdamearkka dihte registrerejuvvon oskkoldatovttastupmi sáhttá gáibidit bargiinis dihto oskkoldaga dahje nana jáhku, jos dat lea barggu luonddu ja čađaheami dáfus ákkastallon. 

Maiddái barggolašvuođapolitihkalaš dahje bargomárkaniidda guoski ulbmil sáhttá lea vuoigadahtton, vaikko dasa laktásivččege ahkeráddjehusat dahje dat vuođđuduvašii olbmo ássanbáikái. Meannudeapmi galgá goit maiddái dalle leat objektiivvalaččat ja áššáigullevaččat ákkastallon. Ovdamearkan sáhttá máinnašit nuoraide guoski bargguaddinkampánjaid, mat eastadit bargomárkaniin olggobeallái báhcima. Ovttaveardásašvuođalága vealahangielddus ii maiddái guoskka ahkerájáid, mat leat nannejuvvon ealáhat- dahje bargonávccahisvuođaovdduid oažžuma várás. 

Eahpenjulges vealaheapmi ja heađušteapmi bargoeallimis 

Eahpenjulges vealahemiin oaivvilduvvo njuolggadus, ágga dahje meannudanvuohki, mii orošii leamen olgguldasat ovttaveardásaš, muhto ásaha geannu earáid ektui heajut sajádahkii olbmui laktáseaddji siva vuođul. Ovdamearkka dihte dihto gárvodangáibádus galgá leat ákkastallon, vai dat livččii dohkkehahtti. Bargoaddi galgá maid vuhtiiváldit doaibmahehttejuvvon bargoohcciid ja bargiid dárbbuid nu, ahte vuogáiduhttá bargobirrasa. 

Eahpenjulges vealaheapmi sáhttá oidnot barguiváldimis maiddái nu, ahte ohccái biddjojuvvojit barggu dáfus dárbbašmeahttun gáibádusat: bargoaddi ovdamearkka dihte gáibida bargoohccis dievaslaš suomagiela máhtu, vaikko dat ii leat barggu bargama dáfus vealtameahttun. Jos gáibádus giellamáhtus ii vuođđuduva bargguid lági ja daid čađaheami guoski duođalaš ja mearrideaddji gáibádusaide, lea gažaldat vealaheamis, dasgo gáibádus sáhttá ásahit earet eará sisafárrejeaddjiid sierraárvosaš sajádahkii.

Lassin bargoaddis lea geatnegasvuohta váldit ovdan heađušteami, mii bargosajis dáhpáhuvvá. Jos deaividat heađušteami, váldde oktavuođa vuos hoavdasat. Jos it oaččo veahki sus, váldde oktavuođa bargosaji bargiidsuodjalansáttaolbmui dahje luohttámušolbmui. Dárbbu mielde sáhtát váldit oktavuođa guovlluhálddahusvirgedoaimmahagaid bargosuodjalussii, mii bearráigeahččá vealaheami bargoeallimis.

Bargi, gii vealahuvvo, sáhttá ohcat bargoaddis buhtadusa. Bargoaddi ovddasteaddji, gii lea dahkan iežas sivalažžan vealaheapmái, sáhttá maid dubmejuvvot rihkusvuoigatvuođalaččat.  

Leatgo vásihan vealaheami bargoeallimis? Dáppe gávnnat bargosuodjalaneiseválddiid rávvagiid das, mo doaibmat. https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/yhdenvertaisuus