Valvontatyö käytännössä

Yhdenvertaisuusvaltuutetun valvontatyön ydin on arvioida maastapoistamisen täytäntöönpanoa perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. Valvonnan keskiössä ovat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten psyykkisesti tai fyysisesti sairaiden, lasten, vammaisten henkilöiden ja ihmiskaupan uhrien palautukset. Myös sellaisia palautuksia, joissa poliisin voimankäytön riski on suuri tai joissa henkilö palautetaan haastavaan kohdemaahan, kuten Afganistaniin tai Irakiin, pyritään valvomaan. 

Valmistautuminen valvontaan ja konkreettinen valvontatyö

Valvonnan laajuus vaihtelee. Se voi kattaa ajallisesti kaikki palauttamisen vaiheet. Tällöin valvoja valvoo maastapoistamisen täytäntöönpanon maastapoistopuhuttelusta kohdemaassa tapahtuvaan palautettavan henkilön luovutukseen asti. Valvonta voi myös kohdistua vain johonkin maastapoistamisen vaiheeseen, kuten matkaan säilöönottoyksiköstä lentokoneeseen saakka. Valvoja on palautuksen aikana läsnä kaikissa tilanteissa ja tiloissa, joissa poliisi kulkee palautettavan kanssa.

Valvoja tekevät taustaselvitystä valvottavien palautusten valikoimiseksi ja palautettavien olosuhteiden selvittämiseksi. Valvojat saavat tietoa viranomaisrekistereistä, hankkivat asiakirjoja ja ovat yhteydessä esimerkiksi poliisiin, vastaanottokeskusten ja säilöönottoyksiköiden henkilökuntaan sekä terveydenhuoltoon. Lisäksi valvojat voivat saada tietoja palautettavien elämäntilanteesta ja olosuhteista heidän avustajiltaan tai esimerkiksi tukihenkilöiltä.

Konkreettisessa valvontatyössä valvoja seuraa, havainnoi ja kirjaa palautettavan tilannetta ja poliisin toimintaa koko maastapoistamisen täytäntöönpanon ajan. Valvoja kiinnittää huomiota muun muassa siihen, onko palautettava henkilö ollut tietoinen lähtöajasta, miten hän on voinut valmistautua lähtöön, miten haavoittuvuuteen tai terveydentilaan liittyvät seikat on otettu huomioon ja miten palautettavaa henkilöä kohdellaan. Mahdolliseen vastustamiseen ja siitä johtuvaan poliisin voimankäyttöön kiinnitetään erityistä huomiota. Matkan aikana valvoja voi keskustella myös palautettavan henkilön kanssa. Jos palautus valvotaan kohdemaan saakka, konkreettinen valvontatyö päättyy, kun kohdemaan viranomaiset vastaanottavat palautettavan henkilön ja hyväksyvät hänen maahan saapumisensa.

Valvojat antavat palautusoperaation jälkeen palautteen poliisille 

Valvojat antavat palautusoperaatioista kirjallisen palautteen poliisille. Palautetta annetaan sekä hyvistä käytännöistä että havaituista epäkohdista. Palautteessa arvioidaan muun muassa palautettavan oikeuksien toteutumista, palautettavan hyvinvoinnin huomioon ottamista ja poliisin menettelyn inhimillisyyttä. Valvojien havaitsemien hyvien käytäntöjen kirjaaminen ja levittäminen on merkittävä osa valvojien työtä. Mikäli valvojat havaitsevat vakavia epäkohtia poliisin toiminnassa, menettely voidaan viedä muun muassa eduskunnan oikeusasiamiehen arvioitavaksi.

Valtuutettu ja valvojat tapaavat myös säännöllisesti poliisijohtoa ja osallistuvat saattopoliisien koulutuksiin. Poliisin lisäksi yhteistyötä tehdään myös muun muassa rajavalvontaviranomaisten, hallinto-oikeuksien, vastaanottokeskusten, säilöönottoyksiköiden, terveydenhuollon ja palautettavien avustajien kanssa. 

Mihin seikkoihin valtuutettu on kiinnittänyt palautteissaan huomiota?

Useimmiten huomautettavaa on ollut tulkkauksessa tai siinä, että lähtöajankohtaa ei ollut ilmoitettu palautettavalle etukäteen. Tällöin palautettavalla ei usein ollut myöskään mahdollisuutta järjestää kaikkia asioitaan ennen maasta lähtöä. Valvonnassa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että palautettavan henkilön yhteydenpitoa esimerkiksi avustajaan on rajoitettu. Myös lääkityksen turvaamisessa on ollut puutteita. Jos maastapoistettava henkilö vastustaa palautusta, saattajilla on säädösten ja toimivaltansa puitteissa oikeus käyttää voimakeinoja. Voimankäytöstä valvojilla on ollut huomautettavaa vain harvoissa tapauksissa. Valvojien havaintojen mukaan monet käytännöt ovat kehittyneet perusoikeuksia paremmin huomioonottavaan suuntaan viime vuosien aikana.